Posts Tagged ‘lapset’

Pupu pöksyissä

20160421_181839_resized

Huomasin tässä taannoin, että muksujen housuissa alkoi olla reikä jos toinenkin. Hieman noloa tulevan vaatetusompelijan näkökulmasta.. Siitä huolimatta, että sanonnan mukaan suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Vaateketjujen trikoolegginssit ovat valitettavan usein kertakäyttökamaa, eli niiden reikien paikkaaminen on monesti turhaa tai jopa mahdotonta. Päätin siis ommella muutamat ihan uudet pöksyt tämän perheen neitokaisille!

Nämä legginssit esittelen siksi, että minulla on polvipaikkojen tekemiseen mielestäni hyvä vinkki. Tekniikkaa voi soveltaa myös esimerkiksi aplikaatioiden tai vastaavien kanssa. Tällä tavalla ompelemalla paikkojen tai koristeiden reunoista tulee takuuvarmasti siistit :)

20160421_151518_resized

Kankaan lisäksi tarvitaan kaksipuolista silitettävää liimakangasta. Liimakangas ommellaan kiinnitettävään paikkaan oikealle puolelle ja jätetään pieni kääntöaukko.

20160421_151953_resized 20160421_152332_resized

Tarvittaessa saumanvaroihin voi tehdä aukileikkauksia tai niitä voi kaventaa. Kun paikka on käännetty, työnnetään kääntöaukon saumanvarat siististi sisäpuolelle. Sitten silitetään paikat oikeille paikoille. Nuppineuloja voi tarvittaessa käyttää apuna. Kannattaa silittää myös nurjalta puolelta, jotta liima tarttuu kunnolla kiinni.

20160421_153044_resized (2)

Tämän jälkeen onkin helppo tikata paikat kiinni. Itse käytin tavallista siksak-ommelta näihin polvipaikkoihin. Kun paikat ovat paikallaan, niin housut voi surauttaa valmiiksi. Tämä housukaava löytyi 4/2016 SuuriKäsityö-lehdestä ja malli sopi ainakin meidän lapsien jalkaan paremmin kuin hyvin!

20160421_153944_resized

 

Syksyn lehtien maalausta

 

20150924_135041_resized

Pidän syksystä. Olen syntynyt syksyllä. Syksyinen luonto on kaunis. Varsinkin syksyn tuoma värimuutos kesän vihreyteen on taianomaista. Pimeydestä, sateesta ja kylmästä en erityisesti pidä.. Enkä syysflunssista, joista nytkin on yksi yrittämässä niskan päälle. Mutta, kaikesta huolimatta on mukavampaa kun on neljä erilaista vuodenaikaa. Jokaisessa vuodenajassa on kuitenkin jotain mitä odottaa; syksyssä ne taitavat olla juuri värit ja maahan putoilevat lehdet.

20150924_133503_resizedJo viime syksynä kokeilin painamista syksyn lehtien avulla. Se osoittautui varsin hauskaksi puuhaksi, joten nyt oli uusintakokeilun aika! Ihan tavallisten vesivärien kanssa saa painettua hauskoja värikkäitä lehtiä paperille. Niitä voi vaikka leikata irti koristamaan kortteja tai paperin voi käyttää lahjapaperina.

Continue reading “Syksyn lehtien maalausta” »

Tiedättekö mitä on kaalinkantasoppa?

DSC03572 DSC03573 DSC03584

Näin meiltä kysäisi Kuralan Kylämäessä talon emäntä, kun keittiöön astuimme. Täytyipä minun ja äitini myöntää, ettei ole tutusta ruokalajista kyse. Apupöydällä olivat kukkakaalit ja porkkanat likoamassa kesäkeittoa varten. Herneet odottivat vuoroa omassa astiassaan. Mustikoitakin oli metsästä löytynyt kaksi kipollista. Keittiössä tuoksui aamulla pesään sytytetty tuli ja pannussa keitetty kahvi. Peräkammarissa asuville kesävieraiden iloksi vaihdettiin maljakkoon uudet kukkaset. Olimme matkustaneet kynnyksen yli suoraan 1950-luvulle.

Continue reading “Tiedättekö mitä on kaalinkantasoppa?” »

“Nyt minusta tuntuu, minusta tuntuu, että on aika tehdä kunnollinen hauska huviretki jonnekin. Eväskori mukana.” -Muumimamma-

DSC03524

Ja niin me sitten lähdimme kohti Naantalin Muumimaailmaa! Päivä oli sateinen, mutta väkeä riitti silti. Eikä kunnon sade alkanut kuin vasta viiden maissa iltapäivällä, ja kuudeltahan saari meneekin jo kiinni. Olemme käyneet Muumimaailmassa joka kesä nyt viiden vuoden ajan ja sitä ennen olen piipahtanut siellä joskus peruskouluikäisenä. Vierailut ovat aina olleet onnistuneita ja Muumimaailmassa on vietetty koko päivä. 

DSC03459

Continue reading ““Nyt minusta tuntuu, minusta tuntuu, että on aika tehdä kunnollinen hauska huviretki jonnekin. Eväskori mukana.” -Muumimamma-” »

Kesätossut jalkaan ja menoksi!

Kävimme taannoin erään marketin hintayllätystarjousralli-päivillä ja törmäsimme alennuslaariin täynnä kesätossuja. En ole crocs-fani, enkä ole missään vaiheessa halunnut sellaisia lapsilleni ostaa, mutta feikkimalliset tipahtivat kuitenkin ostoskärryn pohjalle – hintaan 5€. Vanhempi tyttäreni on kuulemma AINA halunnut juuri tällaiset kengät. No, myönnyin ostamaan ne koska ajattelisin niiden olevan käytännölliset esimerkiksi rannalla tai maauimalassa.

WP_20150523_002 (2)

Todella harvoin ostan mitään samanlaista meidän perheen sisaruksille, mutta tällä kertaa oli pakko suppean värivalikoiman vuoksi. Piti siis keksiä keino koristella uudet kesätossut persoonallisiksi! Aitoihin crocseihin saa koristenappeja, mutta sellaisia ei nyt juuri sattunut olemaan käden ulottuvilla. Pengoimme siis oman nappivaraston läpi ja molemmat lapset saivat valita sieltä mieleisensä koristeet.

WP_20150523_005 (2)

Seuraavaksi piti tonkia miehen kalastustarvikkeita, joiden seasta löytyi kuitusiimaa. Neulan, kuitusiiman ja geeliliiman avulla (solmukohtaan) kiinnitin napit uusiin kesätossuihin ja menokengät olivat hetkessä valmiit! Aika ja käyttö näyttävät, kuinka hyvin viritykseni kestää. Mutta ulkonäössä ei kyllä ole mitään valittamista ;) Tervetuloa kesä!

InstagramCapture_9392b1d4-0c6b-42bb-bc77-8ead573f7d69

Tyttöjen kesämenopeli

Muutama viikko sitten saimme taas kaivaa kesämenopelin varastosta! Kyseessä on minun polkupyöräni, johon on kiinnitetty kaksi istuinta lapsille. Yhdistelmä, jota monet ihmettelevät ja kauhistelevat tai sitten ovat kovin ihastuneita ja kiinnostuneita tilauspaikasta. Tämä on jo toinen kesä kun poljemme tämän systeemin kanssa ympäri kaupunkia. Liekö tämä tullut verenperintönä, sillä minuakin on pikkuveljeni kanssa 80-luvun lopulla kuljetettu yhden polkupyörän päällä – tosin hieman erilaisilla istuimilla..

InstagramCapture_332c112f-5815-4e59-8b1b-e671774fbdde

Kaikki lähti tietysti toisen lapsen syntymästä. Yhden lapsen kanssa pyöräily oli hauskaa ja helppoa. Toista autoa ei tarvittu eikä ollut huolta bussiaikatauluista. Toisen neidin synnyttyä hoksasin ettei kulkeminen onnistukaan niin helposti. Jäin kaipaamaan pyöräilyn tuomaa vapautta ja lähdin selvittelemään asiaa vuosi sitten kesän kynnyksellä. Ensimmäinen vaihtoehto oli laatikkopyörä, jollaisen totta puhuen vieläkin haluaisin. Kyytiin mahtuisi helposti kaksi lasta  ja molemmat olisivat puhe-etäisyydellä pyörän edessä. Mutta säilytys ja hinta muodostuivat lopulta ongelmaksi. Peräkärryä pohdiskelin myös, mutta totesin sen olevan aivan yhtä hankala säilyttää. Enkä jostain syystä pidä ajatuksesta, että lapset kulkevat pyörän perässä "keskenään". Hyvin todennäköisesti pienessä kopperossa olisi myös syntynyt tappelu jos toinenkin.

Continue reading “Tyttöjen kesämenopeli” »

Muumit saapuivat Junibackeniin!

Kävimme koko perheen voimin viettämässä päivää keväisessä Tukholmassa. Pääkohteena oli elävä satutalo Junibacken ja siellä vastikään avattu Muumi-näyttely. Kyseessä on paikka, johon jokaisen lapsiperheen kannattaa tutustua! Junibacken sijaitsee Djurgårdenin saarella ja se on avattu vuonna 1996.

WP_20150221_171

Junibacken on erittäin lapsiystävällinen paikka, totta kai. Siellä voi tavata monia lastenkirjoista tuttuja kavereita, kuten Mimmi Lehmän ja Variksen, Viirun ja Pesosen, Mikko Mallikkaan ja tietysti Peppi Pitkätossun. Kaikki Junibackenin tilat on tarkoitettu leikkiä varten.

Continue reading “Muumit saapuivat Junibackeniin!” »