Farkkuliivejä rokkimiehille

Käsitöiden lisäksi yksi tärkeimmistä asioista minulle on musiikki. Musiikin avulla pystyn käsittelemään tunteita, suhtautumaan ongelmiini ja hahmottamaan ympärillä olevaa maailmaa. Tietysti se on myös viihdettä, sitä ei käy kieltäminen.

Ne jotka ovat seuranneet Suvin käsityötä Facebookin tai Instagramin kautta ovat ehkä jossain vaiheessa panneet merkille tekemäni farkkuliivit. Ja ehkä joku on saattanut vähän ihmetellä että mitä tuo nainen nyt oikein touhuaa.. Liivit eivät ole olleet myytäviä tuotteita vaan harrastusmielessä ja kiitoksenosoituksena tehtyjä lahjoja. (Sivuhuomautuksena: ehkä käsityöaddiktioni vakavuudesta kertoo jotakin se, että sivutoimisesti tekemäni myytävän käsityön lisäksi vielä harrastankin käsitöitä :D)

DSC00727 DSC00729

Olen tehnyt yhteensä neljä liiviä lahjaksi Stam1na-yhtyeen muusikoille. En oikein osaa sanoa mistä tällaisen idean sain, mutta kun sen sain niin en siitä enää osannut irti päästää. Liivit oli siis pakko toteuttaa! Ensimmäisenä tein Hyrdelle vanhasta farkkutakista liivin, jonka selässä on Sputnik-logo ja liekit. Halusin tehdä jotain yllättävää, toivottavasti siinä onnistuen. Sain toimitettua liivin klubikeikan yhteydessä keväällä.

Tänä kesänä tein vielä Stam1nan levyjen ja niiden kansitaiteen innoittamana kolme liiviä farkkupaidoista. Kaikki liivit on tehty käsin kirjomalla ja kangasmaalilla maalaamalla. Sydänliiviä tehdessä pääsin leikkimään hammasharjankin kanssa :D Ruisrockissa sain annettua nämä liivit bändin jäsenille. Onneton sattuma oli, että pari päivää ennen festivaalia menin ja mursin varpaani.. Mutta paikalle pääsin joka tapauksessa – kera invataksin ja kyynärsauvojen.

DSC01278

DSC01280-001

Syy näiden kiitokseksi tehtyjen liivien tekemiseen on yksinkertaisesti se, etten olisi sellainen kuin tällä hetkellä olen enkä tässä elämäntilanteessa ilman musiikkia ja Stam1naa. Tämä tarina taisi alkaa vuonna 2010 kun Viimeinen Atlantis -levy ilmestyi. Mieheni osti sen täydentämään levyhyllyämme ja minä ajattelin, että mitä hirveää huutoa se on taas ostanut lisää. En pitänyt musiikista yhtään ja minulla oli hyvin vahva ennakkomielikuva siitä millaista musiikkia Stam1na tekee.

Sitten tapahtui jotain, jokin kliksahti ja kyseisen levyn loistavuus avautui. Ei koskaan saa tuomita mitään ennen kuin on itse tutustunut asiaan kunnolla! Siitä lähtien olen ihan tosissani fanittanut yhtyettä. Monet Stam1nan kappaleet ovat hankalina aikoina antaneet tarvittavaa lohtua, tsemppiä ja potkua eteenpäin. Vaikean paikan tullen kuuntelen usein Stam1naa ja minusta tuntuu kuin olisin päässyt jälleen kotiin – hengittäminen on helpompaa ja olo keventyy. Heidän musiikkiaan on myös todella vaikeaa kuunnella ilman virnettä naamalla, varsinkaan keikoilla. Koko porukasta huokuu elämänilo ja soittamisesta nauttiminen.

DSC00782

Minä ajattelen, että itsensä kanssa pitää olla sujut, ja itsestään tykätä, ennen kuin voi pärjätä toisten kanssa. Minä olen ensisijaisesti Suvi, ja se on kaiken perusta, jonka päälle rakennan roolit äitinä ja vaimona, ystävänä ja työkaverina. Jos hukkaan oman itseni, en voi olla mitään muutakaan – ainakaan kovin hyvällä menestyksellä. Olen ollut pian neljä vuotta kotona lasten kanssa ja tämän muistaminen on yksi niistä asioista, jonka takia haluan jatkaa lasteni hoitamista kotona. Se pitää minut kiinni maailmanmenossa, saa elämän tuntumaan mielekkäältä ja minut tuntemaan itseni merkitykselliseksi.

Tässä itsensä uudelleen löytämisessä ja omasta minuudesta kiinnipitämisessä Stam1na, ja käsityöt, ovat siis olleet hyvin suuressa roolissa. Näissä liiveissä yhdistyvät nämä minulle kaksi hyvin tärkeää asiaa. Ellei minulla olisi haasteita ja unelmia käsitöiden saralla, tai musiikkia, voisivat asiat kotiarjessa tuntua aika paljon kurjemmilta.

DSC01305

Leave a Reply