Sydänkäpy

Tuntuu että jokainen postaus alkaa toteamalla, että kylläpä aika rientää.. Edellisestä kirjoituksesta on taas pitkä tovi. Tosin viime kuukaudet ovat hujahtaneet vauhdilla ja kiireessä; kesä on tietysti hääpukujen sesonkiaikaa, sain jännittävän tilauksen WÖYH!-yhtyeen uuteen levyyn liittyen ja lisäksi lapset ovat olleet pari kuukautta lomalla leikkikoulusta. Aikamoista palasien yhteensovittelu siis, jälleen kerran.

20160720_095217_resized

Haluan kertoa hiukan siitä mitä minun toimenkuvaani Sydänkävyssä kuuluu. Sydänkäpy on erikoistunut ihaniin Maggie Sottero-hääpukuihin. Puvut ovat upeita designer-pukuja täynnä yksityiskohtia. Liike sijaitsee Turussa osoitteessa Maariankatu 3. Ensinnäkin teen siis työtunnit niin, että laskutan ne omalla toiminimelläni. Tämä on ollut iso askel eteenpäin yrittäjyyden maailmassa. Pääasiassa ompelen, eli teen tarvittavia korjauksia ja muutoksia hääpukuihin. Syksyn aikana ajatuksena on että siirtyisin enemmän myös myymälän puolelle tekemään sovituksia. Siinä vaiheessa kun aloitin keväällä, oma ajatukseni korjauksista käsitti lähinnä helman lyhennystä ja kokomuutoksia. Ilokseni olen saanut huomata että työ pitää sisällään myös paljon muuta!

20160323_161945_resized 20160324_133245_resized
Ensimmäinen työni keväällä oli 50-luvun tyylisen mekon kädenteiden muokkaus ja pitsiyläosan ompelu.
 

Continue reading “Sydänkäpy” »

Pala palalta

Minä olen viimeisen vuoden aikana käynyt läpi aikamoista myllerrystä. Kaikki taisi alkaa kyllä jo lasten syntymien aikoihin. Äidiksi tuleminen oli iso muutos. Ehkä muutosta jollain tapaa vielä korosti se, että halusin viettää lasten kanssa ensimmäiset vuodet kotona. Siihen asti elämä oli ollut yhtä haipakkaa; koulu, ylioppilaskirjoitukset, opiskelu, ammatti, työpaikka, ensiasunto, naimisiinmeno… Varmaan aika monen korvaan kuulostaa tutulta, turvalliselta ja ns. normaalilta nuoren ihmisen elämältä. Jokin ei vaan tuntunut ihan oikealta. Olen aiemmin kirjoittanut tänne, miten olen ajautunut perustamaan oman toiminimen ja päättänyt opiskella vaatetusalaa. Nuo pienet unelmat alkoivat kypsyä kun mieli sai hengähdystauon. Useampikin ihminen taisi olla tuomitsemassa niitä hullutteluksi, mutta omapa on elämäni ja minähän sitä saan päivittäin elää. Miksi en siis tekisi siitä sellaista kuin haluan?

20160630_131020_resized

Continue reading “Pala palalta” »

Helpoista helpoin vegekakku

20160624_154938

Olen välttänyt joulukuusta lähtien lihan syömistä. Tai no, en siis ole syönyt lihaa ollenkaan. En ole (vielä) täysin vegaani, mutta valitsen mahdollisuuksien mukaan hyvin mieluusti vegaanisen vaihtoehdon. En tykkää lokeroinnista ollenkaan. En jaksa kuluttaa energiaani toisten ruokavalion kyttäämiseen ja siitä nipottamiseen. Nyt juuri, tässä elämäntilanteessa, kasvissyönti tuntuu hyvältä. Siksi yritänkin vaan elää niin kuin itse koen parhaaksi, teen omat valintani enkä puutu toisten asioihin sen enempää. Toivon että omalla panoksellani kannan korteni kekoon, jotta maailmasta saataisiin vielä joskus aikaiseksi parempi paikka elää.

Joskus teinivuosina olin ilman lihaa jonkin aikaa, mutta se kaatui kaikkeen "hankaluuteen" ja "vaivalloisuuteen". Tuolloin elettiin vielä sitä aikaa kun koulun keittiöstä saattoi hyvällä tuurilla saada porkkanapihvin kasvisvaihtoehtona. Ei tietoakaan monipuolisuudesta ja tarvittavista proteiineista. Kappas vaan nykyaikana ei asia tunnukaan enää niin "hankalalta" tai "vaivalloiselta". Stereotypiat alkavat murtua ja vegaanius on arkipäiväistynyt! Suuren suuren kiitoksen haluan antaa Facebookin Sipsikaljavegaanit -ryhmälle, joka omalla rennolla meiningillään, ja hyvällä hengellä jakaa modernin vegaanin ilosanomaa. Viime aikoina ollaan otettu suuren suuria harppauksia, kun mm. Sipsikaljavegaanit-ryhmän kautta ideoitu lippakioskiprojekti Helsingissä onnistui ja Turun Kupittaan Citymarketiin ilmestyi hintalappujen viereen vegaani-merkintä. Huippua!

Itselleni on ollut mielenkiintoista ja hauskaa löytää vegaanisia vaihtoehtoja, jotka eivät eroa juuri lainkaan ns. valtavirtatuotteesta. Itse asiassa juuri viimeksi Kupittaalla ostoksia tehdessäni huomasin, että aika monia itselle jo ennestään tuttuja tuotteita oli merkitty violetilla vegaani-merkillä. Varsinkin leivonta on minulle mieluista puuhaa ja olen lähtenyt kokeilemaan erilaisia reseptejä, jos niistä löytyisi jokin omaan perusrepertuaariin sopiva.

Continue reading “Helpoista helpoin vegekakku” »

Takki tyhjänä…

DSC04226

…Ja toinen näyttötyö palautettuna, vihdoin ja viimein! Tämä viimeinen puristus otti kyllä voimille, myönnän sen ihan rehellisesti. Nyt on aika huokaista helpotuksesta ja ottaa rennommin. Elämässä on koulutuksen lisäksi ollut meneillään yhtä ja toista. Yhtenä suurena muutoksena voin mainita osa-aikaisen työn, joka ilmestyi mielenkiintoisten käänteiden kautta elämääni huhtikuussa. Se on aihe, joka ansaitsee aivan oman postauksensa lähitulevaisuudessa ;) Mutta nyt keskitytään takkihommiin!

Continue reading “Takki tyhjänä…” »

Pupu pöksyissä

20160421_181839_resized

Huomasin tässä taannoin, että muksujen housuissa alkoi olla reikä jos toinenkin. Hieman noloa tulevan vaatetusompelijan näkökulmasta.. Siitä huolimatta, että sanonnan mukaan suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Vaateketjujen trikoolegginssit ovat valitettavan usein kertakäyttökamaa, eli niiden reikien paikkaaminen on monesti turhaa tai jopa mahdotonta. Päätin siis ommella muutamat ihan uudet pöksyt tämän perheen neitokaisille!

Nämä legginssit esittelen siksi, että minulla on polvipaikkojen tekemiseen mielestäni hyvä vinkki. Tekniikkaa voi soveltaa myös esimerkiksi aplikaatioiden tai vastaavien kanssa. Tällä tavalla ompelemalla paikkojen tai koristeiden reunoista tulee takuuvarmasti siistit :)

20160421_151518_resized

Kankaan lisäksi tarvitaan kaksipuolista silitettävää liimakangasta. Liimakangas ommellaan kiinnitettävään paikkaan oikealle puolelle ja jätetään pieni kääntöaukko.

20160421_151953_resized 20160421_152332_resized

Tarvittaessa saumanvaroihin voi tehdä aukileikkauksia tai niitä voi kaventaa. Kun paikka on käännetty, työnnetään kääntöaukon saumanvarat siististi sisäpuolelle. Sitten silitetään paikat oikeille paikoille. Nuppineuloja voi tarvittaessa käyttää apuna. Kannattaa silittää myös nurjalta puolelta, jotta liima tarttuu kunnolla kiinni.

20160421_153044_resized (2)

Tämän jälkeen onkin helppo tikata paikat kiinni. Itse käytin tavallista siksak-ommelta näihin polvipaikkoihin. Kun paikat ovat paikallaan, niin housut voi surauttaa valmiiksi. Tämä housukaava löytyi 4/2016 SuuriKäsityö-lehdestä ja malli sopi ainakin meidän lapsien jalkaan paremmin kuin hyvin!

20160421_153944_resized

 

Täydellisten alushousujen metsästys!

20160424_175158_resized

Jep. Mietin kyllä tovin, että aionko nyt ihan tosissani kirjoittaa jutun pikkuhousuistani.. Mutta vastaus on kyllä, sillä olen tällä hetkellä asiasta aivan lapsellisen ja naurettavan innoissani! Eilen vietin lauantai-iltaa viinilasillinen ja ompelukone seuranani ja ompelin itselleni ensimmäiset alushousut. Olen ihaillut netissä ihmisten postaamia kuvia itsetehdyistä alusvaatteista. Varsinkin rintaliivien ompelijat ovat vakuuttaneet minut taidoillaan.

Päätin nyt vihdoin viimein yrittää itsekin, sillä alusvaatteet ovat olleet minulle aina se kategoria, joka hankitaan kaupasta. Haluan pois siitä pakosta! Varsinkin, kun muutaman kilon painon tippumisen jälkeen olen todellakin saanut metsästää niitä täydellisiä alushousuja jo jonkin aikaa. Vanhat kaapinperältä löytyvät eivät enää sovi päälle, on myynnissä kolmet samassa paketissa, euron laari supermarketissa, pitsihörselyksiä ja puuvillapöksyjä, ne iänikuiset sloggit, ärsyttävyydessään käsittämätön keksintö – stringit, saumatonta alushousua, lahkeellista alushousua.. Hohhoijaa. Ostat jälleen kerran yhdet, pääset kotiin, ja huomaat etteivät ne nyt oikein istukaan. Joku hankaa, kuminauha on liian kova, lahkeensuut liian isot (lue: alushousut hilautuvat peffavakoon), työmiehenviiva näkyy kun pyllistää – you name it! Eikä alusvaatteilla ole palautusoikeutta.

20160424_175124_resized

Nyt olen löytänyt ne täydelliset alushousut. Ja arvatkaapa mitä, tein ne ihan itse :) Uskomatonta!

Continue reading “Täydellisten alushousujen metsästys!” »

Vaihtamalla paranee?

20160330_170614_resized

Tässä tilanteessa vastaus on KYLLÄ. Oi voi, minä ja minun huonon onnen housuni. Opiskelun yhteydessä piirsimme housujen peruskaavan ja kuosittelimme itsellemme mieleiset housut. Minä näin heti mielikuvitukseni silmin hienot stretch-housut, joiden sivuissa olisi suikaleet tekonahkaa. Sitä lähdettiin hakemaan.. Mutta kaiken yrittämisen ja pähkäilyn jälkeen päädyttiin aivan toiseen lopputulokseen. Valitsemani kankaat eivät sitkeän yrittämisenkään jälkeen toimineet yhdessä..

10268779_910516702388814_1546657378_n(1)

Siitä huolimatta, että olin ottanut vertailuksi palan omasta varastosta löytyneestä tekonahasta mukaan kangaskauppaan, pariksi valikoitunut paksu jersey ei suostunut yhteistyöhön. Kokelin kaikenlaisia konsteja; muistin ommella kankaita niin, että joustavampi oli alapuolella (kangas syöttyy nopeammin) ja käytin kohdistusmerkkejä ja neuloja ja ja ja! Silti lopputulos oli seuraavanlainen:

IMG_20160323_211901_resized

Tämä on siis kuva lahkeesta. Näiden kaikkien kappaleiden PITÄISI siis olla samanpituisia… angry Ongelmaksi koitui venymisen seurauksena myös se, että tekonahka rypyttyi matkan varrelta rumasti ja sen vuoksi jerseystä ommellut lahkeen osat alkoivat vääntyä minne sattuu. Eikä keskelle kaavailemani raita helpottanut projektia ollenkaan. Housut eivät siis olisi istuneet ollenkaan, vaikka olisin tuosta pätkäissyt saksilla kaikki kappaleet samanpituisiksi. Eikä uudelleen asettelu ja ompelu kerta kerran jälkeen ollut vaihtoehto, sillä tekonahkaan jää jokaisesta ompelukerrasta jälki. Takaisin lähtöruutuun!

20160324_231607_resized

Varasuunnitelmaksi olin, jo ensimmäisten tuskanhikikohtausten aikana, alkanut kaavailla aiemmin ostamaani paksuhkoa, kuviollista trikoota. Purkuhommien jälkeen leikkasin toisesta kankaasta uudet sivukappaleet. Tällä kertaa jätin tereen keskeltä pois ja muokkasin kaavoja leikkuuvaiheessa ihan hiukan pienemmiksi, jotta kaava toimisi tekonahkaa joustavammalla kankaalla paremmin. Lopputuloksesta tuli mielestäni mainio! Koukkauksen kautta pääsin lopulta maaliin, mutta taytyy kyllä todeta ettei suoritus ollut millään tapaa mallikelpoinen. Harjoituksen vuoksi nimittäin halusin tehdä eteen vetoketjuhalkion ja napituksen, jotka eivät oikein onnistuneet haluamallani tavalla. Nämä kankaat olisivat varmasti olleet parhaimmillaan kuminauhavyötäröisissä legginsseissä. Mutta tehtyä tuli ja kyllä minä näitä housuja varmasti jossain välissä käytänkin. Mutta en minä niitä kenellekään kehtaisi myydä.. Siispä, tulevaisuudessa lisää housuharjoituksia minulle! wink

Lennä Batmanin siivin!

DSC04098

Vai onko kyseessä kuitenkin vain viitta? Asiaan perehtyneet voivat kertoa kumpi termi on teknisesti oikein! :D Asiaan, sain juuri valmiiksi tilaustyön, joka on Batman-huppari. Viime vuoden puolella sain yhteydenoton asiakkaalta, joka toivoi itselleen Batman-hupparia – siivillä. Alkoi armoton pähkäily toteutuksesta; miten tällainen vaate kaavoitetaan ja kootaan?

Aloitin työn etsimällä hupparin kaavan, kuosittelemalla siihen siivet ja tekemällä proton. Lisäksi kaivoin vaatekaapista oman vanhan hupparin ja aloin tutkia sen tekotapaa. Heti alkumetreillä oli selvää, että materiaalivalinnoilla olisi suuri merkitys. Liian paksusta trikoosta tehdyt siivet tulisivat painamaan liikaa. Ne täytyisi tehdä melko kevyestä kankaasta, varsinkin jos ne tulisivat olemaan siistimmän lopputuloksen saamiseksi kaksinkertaiset.. Onneksi Eurokankaasta löytyi sopivan ohutta college-kangasta, joka toimi sekä siipiin että loppuosaan hupparista. Lisäksi ostin punaista trikoota hupun vuoritukseen ja tehosteisiin. Asiakas toivoi erityisesti mustan ja punaisen yhdistelmää, joka miellytti ajatuksena myös minua.

DSC04103

Aloitin projektin kokoamalla siivet ja tikkaamalla ne - mustalla langalla reunat ja punaisella keskelle. Siipien keskelle tehdyt tikkaukset toimivat koristeina, mutta olivat myös välttämättömät jotta kappaleet pysyvät lerpattamatta yhdessä. Batman-merkin kokosin liimatukikankaan avulla ja tikkasin suoralla ompeleella kiinni takakappaleeseen. Olkasaumojen ja hihojen kiinnittämisen jälkeen ompelin yhdellä kertaa hiha- ja sivusaumat ja samalla kertaa siivet niiden väliin. Helmassa ja hihansuissa on mustaa resoria. Etukappaleissa on alavarat, joiden avulla kiinnitin vetoketjun. Pääntien huolittelin takaosasta trikookaitaleella ja edestä alavaroilla. Taskut tein päälleommeltuina, vuoritettuna punaisella trikoolla, niin että taskunsuulle jäi näkyviin pienet kaitaleet punaista tehosteeksi.

DSC04101

Valmis huppari lähtee postimiehen matkaan ensi viikolla! Kokonaisuudessaan tämä tilaus oli erittäin hyvää treeniä tulevaisuutta varten. Tykkään tehdä vähän erilaisia, omannäköisiä juttuja ja kokeilla mihin kaikkeen omayt kyvyt yltävät. On hienoa huomata että koulutuksen aikana opitun teorian osaa myös soveltaa käytännön työhön!

Ruutuhyppelyä

20160128_195858_resized

Hei jälleen! Nyt on ihan pakko erikseen tervehtiä aluksi, sillä hiljaisuuteni blogissa on jatkunut luvattoman pitkään. Instagramia olen päivitellyt tiuhempaan, tilini löytyy täältä: suvinkasityota. Hiljaiseloa on ollut siksi, että viimeisten kuukausien aikana on oman elämän palikoita järjestelty ryminällä uusiksi.. Sitä tehdessä huomio ja energia on mennyt aivan toiselle suunnalle. Joinakin päivinä olen kyennyt tekemään vain välttämättömimmät askareet. Ompelu- ja askarteluprojektit ovat kuitenkin jossain määrin käynnissä koko ajan! Enemmänkin olisi voinut, ja kai pitänytkin yrittää, tehdä sillä tätä viimeistä projektia tehdessä olen jälleen kerran huomannut kuinka positiivinen vaikutus luovalla työllä ja käsillä tekemisellä on minun hyvinvointiini.

Continue reading “Ruutuhyppelyä” »

Veto pois!

DSC02714

Aika tarkkaan vuosi sitten tein naapurilleni tilauksesta kaksi vetostopparia. Superpakkasten vyöryessä Suomeen, nämä makkarat ovat ajankohtaistakin ajankohtaisempia! En ollut aikaisemmin kuullutkaan moisista, ja jouduinkin turvautumaan internetin ihmeelliseen maailmaan.. Esimerkiksi Strömsössä on valmistettu muutama vuosi sitten vetostoppareita.

Vetostopparin idea on hyvin yksinkertainen; kangasmakkara täytetään vanhoilla riiseillä, ryyneillä tai muulla vastaavalla ja se asetetaan esimerkiksi oven eteen estämään kylmän ilman virtaaminen sisään. Toimii hyvänä ensiapuna kovien pakkasten saapuessa!

DSC02715

Vetostoppareista saa tehtyä tietysti vaikka minkälaisia. Sisälle kannattaa tehdä lakanakankaasta erillinen pötkö, joka täytetään. Päällinen tehdään erikseen, jotta sen voi tarvittaessa pestä. Niitä voi koristella mielensä mukaan, leikata päällisen vaikkapa mäyräkoiran muotoiseksi. Tilaustyönä tekemäni ovistopparit saivat koristeeksi pitsiä ja kukkakangasta.

DSC02717

Helppoja ja nopeita tehdä, suosittelen kokeilemaan – varsinkin jos satut asumaan vanhassa, vetoisessa puutalossa!

1 2 3 10